Taidematkat

TULEVIA MATKOJA

 

Tampereen Taideyhdistyksen matka

– 25.11.2017 Turkuun, Turku Biennaali Ars Nova, Vapaat kädet-näyttelyyn, Väinö Aaltosen museon Kehon kuva-näyttelyyn sekä Saloon Elliot Erwit- kansainväliseen valokuvanäyttelyyn

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Tampereen Taideyhdistyksen sivuilta osoitteesta

http://www.tampereentaideyhdistys.fi/taidematkat

 

 

MATKASELOSTUKSIA

Barokin muotokuvista ankka-aiheisiin. – Taideretki Helsinkiin tarjosi monipuolisen taidekattauksen Tampereen taidemuseon ystäville

Monet yhdistykset järjestävät jäsenilleen retkiä kohteisiin, joihin ei muuten tulisi mennyksi tai joiden olemassaolosta ei ole aikaisemmin ollut aavistustakaan. Myös näitä vieraampia kohteita oli valittu Tampereen Taidemuseon ystävien lokakuiselle taideretkelle pääkaupunkiin. Monelle tuntemattomia kohteita ovat Taidekoti Kirpilä ja Sinebrycoffin kotimuseo. Niiden lisäksi tutustuimme Ateneumin kokoelmiin, sillä retki oli Ateneumin ystävien kutsuma vastavierailu, ja se ajoittui Veljekset von Wright –näyttelyn ennakkoavajaisiin.

Taidekoti Kirpilä hämmästyttää runsaudellaan

Heti kynnyksen yli astuttaessa katse kiinnittyy taidemaalausten ja -esineiden suureen määrään. Kaikkialla on taideteoksia – maalauksia, veistoksia ja onpa yhden huoneen keskelle asetettu suurikokoinen tilataideteoskin elävine viherkasveineen. Olemme Kirpilän taidekodissa Töölössä. Mittavan kotimaisen taiteen kokoelman on koonnut reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) ja sijoittanut teokset kaikkialle avaraan ja valoisaan kotiinsa, jossa hän asui yhdessä elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa. Valtavasta teosmäärästä huolimatta esillä oli vain alle puolet koko kokoelmasta. Ensimmäiset teoksensa – muun muassa Pekka Halosen maisemat – Juhani Kirpilä oli perinyt vanhemmiltaan. Siitä alkoi koko elämän kestänyt taiteen keräily. Kirpilä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti mesenaatti, vaan hänen kokoelmansa koostuu taiteesta, joka häntä henkilökohtaisesti puhutteli. Asiantuntijoita Kirpilä ei avukseen tarvinnut.

Juhani Kirpilän kokoelma kattaa teoksia 1840-luvulta aina 1980-luvulle. Saimme ihailla muun muassa hänen aikalaistaiteilijoidensa Ahti Lavosen, Kain Tapperin ja Ilmari Nylundin teoksia, joita oli hankittu suoraan tekijöiltä. Monet henkilökuvat ja  ekspressiiviset ihmisaiheet, miltei hyökkäsivät katsojan päälle. Näistä mainittakoon monet Åke Mattaksen ja Yrjö Saarisen värikylläiset työt.

Kirpilä testamenttasi kotinsa ja taidekokoelmansa Suomen Kulttuurirahastolle, joka ylläpitää kotimuseota. Tilassa järjestetään toisinaan Sibelius-Akatemian tuottamia liedkonsertteja sekä asiantuntijoiden pitämiä taideluentoja.

Sinebrychoffin kotimuseosta huokuu arvokkuus

Kodikkaaseen Kirpilään verrattuna Sinebrychoffin kotimuseo tarjoaa toisenlaisen taide-elämyksen: eri aikakausien tyylihuonekaluja kultauksineen, suuria kristallikruunuja, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja hienoja esineitä. Seiniltä meitä tarkkaili suuri joukko mietteliäitä miehiä ja naisia tummista tauluistaan, ja puvuissa, joita koristivat suuret pitsikaulukset, niin sanotut myllynkivikaulukset. Nämä maalaukset edustavat 1600-luvun barokkia. Sinebrychoffin taidemuseon maalauskokoelmat ovat karttuneet pääosin lahjoituksin ja ostoin. Maalaukset käsittävät eurooppalaista taidetta 1300-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Kokoelma sisältää ruotsalaista muotokuvataidetta, hollantilaisia ja flaamilaisia laatukuvia, italialaista ja ranskalaista maalaustaidetta sekä miniatyyrejä. Sen sijaan uutta taidetta ei ole, sillä museo on entisöity sellaiseen asuun, jossa koti oli 1910-luvulla. Esineet ja kalusteet on asetettu alkuperäisille paikoilleen ja salit kunnostettu tuon aikakauden ilmeeseen.

Museokierroksen jälkeen Sinebrychoffin taidemuseon ystävien edustaja Jari Saine kertoi yhdistyksen toiminnasta – Tässäkin museossa järjestetään toisinaan konsertteja.

”Taistelevat Ankat” ja muita hullutteluja

Taideretken viimeinen kohde oli Ateneum, jossa Ateneumin ystävien edustajat ottivat meidät lämpimästi vastaan. Osallistuimme Veljekset von Wrightin suurnäyttelyn ennakkoavajaisiin ja pääsimme ennakkoon ihailemaan noita Ferdinand, Wilhelm ja Magnus von Wrightin taidokkaita ja tarkkoja luonnontieteellisiä kuvituksia kala- ja lintukirjoihin.

Ateneumissa on esillä myös ”Suomen taiteen tarina” – uusi ripustus ja kokoelmanäyttely, joka esittelee vanhat klassikot uudessa valossa. Näitä teoksia ei kyllästy katsomaan, vaikka ne olisi nähnyt moneen kertaan sekä alkuperäisinä näyttelyissä että kuvina taidekirjoissa.

Uutta ja hulluttelevaa tarjoilevat Ankallisgallerian teokset. Niiden yllättävät yhdistelmät, Aku Ankka-maailman hahmot sijoitettuna vanhojen arvokkaiden klassikkoteosten ympäristöihin, tarjoavat hauskoja välipaloja teoskatselmukseen. Nantti Vonriktin ”Taistelevat Ankat” kilpailee katsojan huomiosta Ferdinand von Wrightin ”Taistelevien metsojen” kanssa. Paljon tuttua on myös Akseli Kala-Kallen teoksissa, jotka vertautuvat Akseli Gallen-Kallelan maalauksiin. Hienoa, että Ateneumin taidemuseo on Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi saanut neuvoteltua Ankallisgallerian kanssa näiden humorististen ja hauskojen teosten esillepanon.

Seuraavaa retkeä odotellen

 

Mervi Hietanen-Loppi

 

http://www.taidekotikirpila.fi/

http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/?gclid=EAIaIQobChMIv6SLkcq71wIVVcayCh1pugfaEAAYASAAEgIuLvD_BwE

http://www.ateneum.fi/tapahtumat/kohtaamisia-taiteilijatapaamiset/